tiistai 26. heinäkuuta 2011

KAHDEKSAN RAKKAUDEN TÄYTEISTÄ VUOTTA!

Mun mieheni kosi mua aikoinaan sanoilla: "Jos mulle rupiat vaimoksi, niin lupaan jotta pirän susta ja lapsista aina huolen". Vähempikin lupaus olisi riittäny, että olisin vastannut kosintaan myöntävästi.
ooo
Nyt täytyy sanoa kahdeksan vuoden kokemuksella, että päivääkään ei ole meidän avioliitossa ole ollut, ettei mieheni olisi pitänyt lupaustaan. Niin ja lisättäköön, että omasta vapaasta tahdostaan, ei pakottamalla :D!
ooo
Kun olimme juhlineet häitämme Ilmajoella Pojanluoman Seuralassa, niin heti maanantaina muutimme koko perhe Kuopioon.  Mieheni jäi hoitovapaalle töistään ja minä jatkoin opintojani Kuopion Muotoiluakatemiassa. Opintojen aikana syntyi Ellille velipoika Eino. Eino oli 3 kuukautta, kun jatkoin koulua ja mieheni hoiti meidän lapsia kotona. 
ooo
Kun perustin koulun ohella oman korupajan, mieheni on pitänyt huolen siitä, että lapset saa ruokaa, ovat oikeaan aikaan oikeassa paikassa, päällä on puhdasta vaatetta ja kotonaki joskus "jalaka jakaantuu" (että jotenki pysyys siivo). Pitkien työpäivien jälkeen yöllä kotiin tullessani, on mulla ollut ruoka valmiina odottamassa. Aamulla ennen töihin lähtöä kahvi keitettynä.
ooo
Parasta miehessäni on kuitenkin on se, että se on olemassa, vaikka ei tekisi mitään vaan vain on. Hän on rauhallinen, rento, stressitön ja hauska! Täydellinen isä lapsillemme ja täydellinen mies vaimolleen! Monta asiaa on muuttunut ja mullistunut yhteisen matkamme aikana, mutta yksi on pysynyt ja se on RAKKAUS.

MEILLÄ ON EDELLEEN HYVÄ OLLA YHDESSÄ VUODEN JOKAISENA PÄIVÄNÄ!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti