maanantai 22. lokakuuta 2012

Elskan Kaffi ja Pannu

Meirän suvun naiset on hulluna kaffiloihin! 

Kun ei täällä Ilmajeolla ole yhtäkään kahvilaa, piti sellainen tehdä kotiin. Kahvila on ollut Ellin kämpässä jo useamman vuoden, mutta päivitettiin sitä viikonlopun aikana vähän maalilla, uusilla tapeeteilla ja uudella järjestyksellä. 

Mumma oli apuuna...kyllä tapahtui hetkessä homma jota me oomma flikan kanssa harkinnu jo monta viikkoa. Tänään oliki sitte kiva ryystää mielikuvituskaffit ja "syödä" vähäkalorinen leivonnanainen (kipsistä valmistettu, niin kun kaikki muutki kaffilassa myytävät tuotteet). Astiat on ostettu pääosin kirppariilta. Leivonnaiset ja hedelmät on tullut kaffilaan sieltä täältä ja tuolta.
























Makoosaa tätä viikkoa! On luvattu ensilumi, kiva juttu!
-Jenni-

lauantai 20. lokakuuta 2012

Kuluneen kuukauden tärkeimmät

Pitkä hiljaisuus ollu. Kyllä täällä on elämää eletty ja töitäki tehty, mutta jostaki syystä ollu niin jaksa kaikki, etten oo saanu aikaaseksi päivittää tänne mitään. 

Oon käyny kaveri-treffiillä Helsingissä ja Oulussa. On itketty ja naurettu sopivas suhtehes. Oon nähäny ystäviä, jopa 8 vuoden takaa.  On ollu aivan ihanaa huomata, kuinka ystävyys jatkuu, vaikka ruuhkavuodet erilleen kuljettiki. On kiva istua iltaa ja todeta itku silmässä, että vaikka moni asia on toisin, elämä on heitelly sinne ja tänne, asioiden tärkeysjärjestys elämässä muuttunut ja mielipiteet on vaihtunu, mutta itse ihmiset ovat pysyneet samoina tunnistettavina "hahmoina"

...ja tällä tarkoitan sitä, että jos pitäisi piirtää karikatyyri jostakin ystävästä ennen ja nyt, niin kaiken maailman mullistuksen keskellä hahmon peruspiirteet ei ole muuttunut tippaakaan :D 

Olen ihan valtavan kiitollinen siitä, että minulla on ystäviä!
Rakkaita kaikki, ihan jokainen!

OlenNähnytTonyHalmeenLivenä- kerhon kokoontuminen Oulussa. Viimekerrasta kerkesi vierähtää yli 10 vuotta!

On ollu Rytmikorjaamon DesignSunnuntai tapahtuma, jossa olin myymässä korujani. En kierrä myyntitapahtumissa ja myyjäisissä juuri ollenkaan, mutta tämä tapahtuma ylitti kyllä kaikki odotukseni! Asiakkaita oli sopivasti, tunnelma erityisen mukava ja mikä parasta, ihmiset olivat kiinnostuneita itse tuotteista, eikä siitä kuinka ne saisi itse valmistettua ;). 
Tahtumapaikkana Rytmis on ihan huippu. Tykkään sen paikan tunnelmsta kaikin puolin!

Kuva Rytmikorjaamon tapahtumasta. Kuvan on ottanut PellavaPirtti

Alkukuusta juhlittiin myös virallisesti 120 vuotista Etelä-Pohjanmaan Opistoa. Oli kunnia saada suunnitella Juhlavuoden koru ja päästä siten mukaan historian kirjoihin yhtenä juhlavuoden teoista! Tuntui hyvältä olla mukana huippuhienossa Juhlassa! Todella viihdyttävä ja lämminhenkinen ohjelma ja myös tottavieköhön hyvät sapuskat!


Lisäksi olen paiskinut töitä pajalla ja suunnitellut uusia tuotteita ja valmistellut uusia protoversioita. Pistän vielä muutaman tilaustyönä valmistunnen korun kuvan tähän loppuun... uusista korusarjoista vähän myöhemmin sitte.

Hopeasta valmistettu riipus miehelle

Kastelahja Martille :)

Hopeinen riipuslahja rakkaalle...sulle ja mulle 



Mukavaa loppuviikkoa. 
Ensiviikolla sitten taas palataan normaaliin arkeen, syyslomalaaset palaa takaisin kouluun ja minä saan pajalle apulaasen...
kiva viikko tiedossa!

-Jenni-

maanantai 3. syyskuuta 2012

Kultaiset vihkisormukset

Näissä kuvissa olevat sormukset olivat teknisesti kesän haasteellisimmat. Sormukset valmistettiin asiakkaan romukullasta. Kasa rikkinäisiä ja vanhoja kultakoruja sulatettiin ja niistä muotoiltiin täysin uudet sormukset. Sormusten suunnittelussa oli vahvasti mukana molemmat, sekä morsian että sulhanen. 
Se näkyy kyllä lopputuloksessa! 
Tavataan sanoa, että kun on monta keittäjää tulee huono soppa, mutta tässä kävi kyllä ihan toisin. Lopputulokseen olimma jokahinen tyytyvääsiä. 

Haastetta toi erilaiset monipuoliset työvaiheet. Mustan värin saaminen kultaan, kivien istutukset, köynnöksen valmistaminen ja tietenki vielä lopputuloksessa jännitti tuleeko sulatetun kullan sisältä ilmakuoppia vastaan, kun sormusta hiotaan ja kiilloitetaan. Ei onneksi tullu yllätyksiä, ne meinaan tulee yleensä silloin kun sormus on muuten valmis vain loppu hiontaa ja kiilloitusta vailla :D

Sormukset valmistettiin yhteensopiviksi aiempien kihlasormusten kanssa. Naisen sormuksessa on 16 mustaa mimanttia merkkaamassa yhdessä elettyjä vuosia, köynnös merkkaa jatkumoa, köynnöksessä on istutettuna 2 isompaa kirkasta timanttia jotka kuvastaa vaimoa ja aviomiestä. Lisäksi köynnöksessä on 2 pienempää timanttia, jotka merkkaa pariskunnan lapsia.
Ihana työ tekijälle, kertakaikkiaan!





Mukavaa loppuviikkoa. Kivaa, että eletään jo Syyskuuta! 

-Jenni-

tiistai 21. elokuuta 2012

Retkellä "isolla hiekalla"

Meillähän täälä Ilmajoella on hieno uimapaikka Konnanmonttu, mutta jos tahdomme lähtiä "ulukomaille", niin suuntamme aina kesän ihanimpina päivinä Storsandiin Munsalaan. Sinne pärähyttää autolla naippeesti reilussa tunnissa... Huomoikaa muualla asuvat, että se ei oo matka eikä mikää! Meille seittemän kilometrin päässä asuva kaveriki on vielä ihan lähinaapuri :).

Me löydettiin tämä ihastuttava paikka mun mieheni kanssa reilu kahdeksan vuotta sitten..ihan vahingossa!

Tarina meni jokseenkin näin. Olin ollut sairaalassa prenalla ja siellä koitettiin saada Eino syntymään jo viikolla 37 (pelekäsivät jotta jourun synnyttämähän jättilääsen, siksi hätäälivät...). 
Mitään ei tietenkää tapahtunu ja päästivät mut vielä kotia viikonlopuksi. Päätimmä, jotta laitetaan poika syntymään ja ajeltiin ympäri Pohjanmaata, kaiken maailman kinttupoluut mentihi ajae.

Sitte mä kerroon mun miehelleni paikasta missä vietettiin joskus lapsuuden kesiä sukulaisten mökillä. Mulla on sieltä ihan superihania muistoja ja paikka oli mun muistissa just semmoonen, ku oltaasiin joka kesä tehty matka ulukomaille :).Otettiin mun äitini retkelle mukaan ja lähdettiin ettimään porukalla sitä paikkaa. No sitä ei koskaan löydetty, mutta eksyttiin tänne Storsandiin. 

Otettiin kuvia tästä ylikauniista merenrantapaikasta ja painettiin muistiin reitti. Meidän Elli oli semmoonen pikkuunen kräpä vielä ja otettiin siitä kuva yhden tietyn kiven päällä. Tämän jälkeen ajettiin Seinäjoen Keskussairaalaan synnyttämään Einoa...

Sen jälkeen ollaan käyty Storsandissa joka kesä. Joskus useemmin ja joskus vaan muutaman kerran. Aina on ollu mukana hyvät evähät, filtit, nisseet ja nasseet. Ku mukulat oli pieniä, niin mukana oli pikkuteltta jossa ne nukkui päikkärit ja jatkoivat sen jälkeen rantaleikkejä...

Niin ja sen ensimmääsen vuoden jälkeen olen käyny ottamassa joka vuosi Ellistä kuvan siinä saman kiven päällä. Voin laittaa niistä kuvakollaasin tässä joskus tännekin. Oon ajatellu, jotta otan kuvan joka vuodelta, niin kauan kun vaan se on mahdollista. Hauska kuvakollaasi siitä tulee, jos vaikka tulis kuva joka vuodelta vaikkahan viidenkymmenen vuoden ajan...ajatelkaapas :)!

No tässä laitan vähän tunnelmia viimeviikon reissulta. Käytettiin ihana lämpöönen kesäpäivä totehen ja lähdettiin rannalle heti kun mukulat pääsi koulusta. Vesi oli vielä lämmintä, evähät oli huippuhyvät, parasta seuraa ja tunnelma sen mukaanen!

Elli ja se kivi mistä on otettu kuva joka kesä

 ...niin joo ja että oliko Eino syntyessään jättilääne. Ei aiva, mutta isoo kuitenki 4700g ja 56cm :). Ja jottei jäisi vaivaamaan, niin käytiin isän kans ettimäs se oikia Munsalan mökkiki sitte samana vuonna loppukesästä.
Tässä kolmen sukupoloven naisväki kesäfiiliksissä :)


-Jenni-

torstai 16. elokuuta 2012

Sormus luonnoksesta valmiiksi

Voisin kirjoottaa tälläkertaa sormuksen luonnosteluvaiheesta. 
Olen valmistanut sormuksia pitkällä ja lyhyellä aikavälillä. Hedelmällisintä työ on silloin, kun on kunnolla aikaa suunnitella, työstää ja tuumata. Hautoa ideoita oikee kunnolla ajankanssa.

Harva tietää, kuinka paljon luovan alan ihmiset käyttävät aikaa töiden suunnitteluun ja uusien tuotteiden luonnostelemiseen. 
Suurin osa minunki työajasta kuluu tehden tätä täysin näkymätööntä työtä.


Tätä sormusta työstettiin noin puolivuotta. Kun aikaa on runsaasti, niin työ kypsyy hitaasti ja harkiten. Lopputulos on usein juuri toiveiden kaltainen. Morsiamille tapaan sanoa, että vaikka minusta ei kuuluisi mitään pariin kuukauteen, niin ei hätää. 
Hommat on hallussa, mietintämyssy päässä ja takuu varmasti sormus on sormessa silloin, kun pari on alttarilla sanomassa toisilleen tahdon :). 

Ensin tapaan morsiamen, mieluiten morsiamen kotona. Silloin saa luotua parhaiten kuvan siitä millaisesta morsiamesta on kyse. Koti kertoo ihmisestä enemmän kuin miljoona sanaa tai kuvaa! 
Samalla otetaan mittoja, käydään läpi asioita mitä tahtoo sormuksessa olevan, materiaalit, budjetit, ym.

Tämän jälkeen laitan hautumon päälle, tuumaan ja puljaan asioita edes takaasi ensin vaan ihan pään sisällä. Kun olen saanut kasaan ajatukset, teen yleensä 3-5 erilaista luonnosta piirtäen. 


Teen samalla morsiamelle kuvakollaaseja pinnoista, kivistä, istutustyylistä, materiaaleista. 
Kuvia kollaaseihin nappaan yleensä netistä. 

Tämä auttaa morsianta parhaiten pääsemään kiinni ideoihin, hahmottamaan viivapiirroksestakin mahdolliset pintavaihtelut ja muodot. 

Tässä kollaasissa pintoja esittelee Lapponia korun, Hanna K Design & Jewellery:n, ja Jenni Köykkä Design:n korut

Erilaisia kivenistutustyylejä on helpompi ymmärtää kuvien perusteella, kuin kertoen "rae- kehys, kruunu, krappana- ym muista istutuksista"
...ammattisanasto ei kerro yleensä yhtään mitään asiakkaalle. Kuvin asia on aina heti ymmärretty :).

Tässä on kuvia Jenni Köykkä Design:n ja Kultaseppä Hanhiniemen sivuilta

Kun luonnoksista on valittu asiat mitä sormukseen tahdotaan, teen yleensä yhden 3D- mallinnosen tietokoneella. Koitan saada kuvasta aidon sormuksen näköisen. Sellaisen, millainen sormuksesta tulee sitten valmiina.

(Tiesittekös muuten, että ainakin 80-90% kaikista mainoskuvista, mitä postilaatikoihin tulevissa esitteissä on, on tietokoneella valmistettuja 3D-mallinoksia, ei aitoja kuvia aidoista koruista :)).


Suurin osa minun työajastani menee korun suunnitteluun ja luonnosten tekemiseen. Kun tämän ajan käyttää tehokkaasti ja tekee suunnitelmat mahdollisimman tarkasti ja pilkkua viilaten, niin itse sormuksen valmistamiseen riittää maksimissaa pari työpäivää... 



Tällähetkellä aivot työstää kultaista lapsikorua, teen piirroskuvia vihkisormuksesta, jota muokataan uuteen uskoon, luonnostelen tietokoneella vihkisormusta syysmorsiamelle. 

Työpajalla on työnalla protoversioita uuden bändin fanikoruista, korppiriipuksia, ranneketju ja kasapäin rikkinäisten ketjujenkorjauksia.. tätä kaikkea tänään :)

-Jenni-



torstai 9. elokuuta 2012

Koulun alku

Mukulat alootti tänään taas koulun! 
Molemmat lähti kouluun iloosin mielin, intoa täynnä, hyvin levännehenä. Se on sen merkki, että loma on menny totehen. 
Kysyyn Einolta, jotta mitä se meinaa sanoa kun kysytähän mitä on kesällä teheny:

" No oon uinu montulla ja pikkuusen matkustellu, käyny pöööverparkis, nähäny sukulaasia, hopöttäny mumman kans olemattomia ja loppu aijan vaan olla tössyttäny". 

Hyvä vastaus mun mieletäni :D







Huomenna viikon viimeenen tyäpäivä.
Lauantaita ei lasketa vaikka töitä teenki, koska se on lauantai.

tiistai 7. elokuuta 2012

Pärnu osa 2

Parasta lääkettä tällääsenä köppääsen tympiänä päivänä on muistella muutaman viikon takaista lomamatkaa. Ajatella, että siitä on vasta kaksi viikkoa kun tultiin kotiin, tutuu IKUISUUDELTA!

Reissu on tosissaan pannu miettimään, että olenko minä sittenkään niin maaseutu ihiminen, kun oikiasti annan ymmärtää. 

Mulla on aivan järkyttävän kauhian kova kaiho kaupungin valoihin, ihmisvilinään, kaffiloihin. 
Kaipaan ympärilleni ääniä, ruohonleikkurien pärinää, lasten (muittenkin kuin omien) huudahduksia, ikkunan ohi ajavia autoja, pyöräteillä pyörileviä pariskuntia, koiriaan ulkoiluttavia nuoria...

Täälä me ollaan kuin herran kukkarossa! Etupihan klasiista näkyy vaan peltoa. Takapihan klasiista näkyy vaan mettää. 
Likin naapuri asuu melkein kilometrin päässä ja vielä koskaan neljän vuoden aikana ei oo kukaan vahingossakaan ajanu kotipihan läpi :).

No, minä oon asunu kuitenkin 33 vuotta elämästäni kaupungissa. Seinäjoella lapsuuden, Tampereella nuoruuden ja Kuopiossa viimeiset viisivuotta ennen kuin muutimme tänne Ilmajoelle ja olen AINA ikävöinyt maalle! 

Tälläisinä kaupunkikaiho aikoina koitan kuitenkin muistaa sen, että minulla olisi kuitenki paaaaljon kovempi ikävä tänne maalle, jos sattuisin asua kaupungissa...

...joten nyt tyydyn kattelemaan kuvia, haaveilemaan ja muistelemaan. 
Parempi se kuitenkin on näin päin. Asua paikassa, mistä monet muut haaveilevat koko ikänsä.

 
  
 
 












Huomenna on koululaisten viimeinen lomapäivä, nautitaan siitä satoi tai paistoi :)


-Jenni-

tiistai 31. heinäkuuta 2012

Thunderbird

Tämä kaulakoru oli tilaustyö autoharrastajalle. 

Valmistin korun mallista, asiakkaan toiveiden mukaisesti. Tällääsiä hommia on aina välillä, jotta saa vaan teheräpäästää sitämukaa mitä toinen sanoo :). 

Siinä työn heleppous on siinä, jottei tarvitse itse miettiä, luonnostella, eikä harkita. Korkeintaan voi pikkuusen tuumata, jotta mihinkäkohtaan paan lekit ja minkäsorttista ketjua pistääs. 

Kivoja hommia nämäki!