Kissinpäiviä kiireestä huolimatta

On ollu niin monenmoosta, mistä olis pitäny keriitä kirjoittaa. Kyllähän sitä kirjoottaas, mutta että saa ladattua niihin kuvia, siihen ei oo ollu aikaa.

Aika kuluu töitä tehden ja kotia laittaes... (oikiasti mä en saa yhtään asiaa paikoilleen, aika menee lähinnä tuumates ja kolehien vaihtamises paikasta toiseen ja taas takaasi edelliseen).

Olin viimeviikolla Tampereella Riuttu säätiön järjestämässä Kädentaitojen seminaarissa. Sain kutsun mennä puhumaan luovuudesta. Hieno iltapäivä ja kertakaikkiaan mahtavia puheenvuoroja. Oli oikee tosissaan luova iltäpäivä. Näin yksin työtä tekevälle tuntui mukavalta jakaa ajatuksia kaltaastensa kanssa.

Kotimatkalla törmäsin valtavaan lintuun. Pimiällä taipalehella en uskaltanu nousta autosta kattomaan kuinka kävi. Tömähdys oli niin isoo, että tiesin, jotta siitä ei lintuparka selvinny hengissä. Kotona havaattin jotta kyllä, lintu oli isoo ja kyllä se henkensä menetti. Olin ajanu 100 kilometriä Ukkomettoo katolla olevassa suksitelineessä!!! 

Surullinen näky, mutta en voinu pirätellä naurua, oli niin älyvapaa tilanne, kertakaikkiaan!

Meille on kotiin tullu myäs kaksi ihanaa kissinpoikaa... tai niin me ajattelimma. Nyt on kuiteki havaattu että toinen on tyttö ja toinen poika. Einon kissa on nimeltään Ezio Audithore Da Firenze Köykkä ja Ellin kissi on Killi Killinen. Mä niin rakastan kissin pehemoosia tassuja, söpöjä naamoja tupla kehräystä ja pehmoosia tassun sipaasuja. Kaiken kiiruhun keskellä täälä elellään kissanpäiviä joka päivä.

Kerran kesässä ja aina Storsandissa

Olen ottanut Ellistä kuvan joka vuosi samassa paikassa Storsandissa. Tarkoituksena oli, että kuva otettaisiin samaan aikaan (juhannuksen jälkeen) ja saman kiven päältä joka vuosi. No kuten kuvista huomaa jotku kuvat on käyty nappaamassa jo syksyn oltua ovella. Samoin kivi on vaihtunu, koska se ensimmäinen ja toinenki kivi on vaan hävinny jonnekki :). 

 Ensimmäisessä kuvassa hän on kaksi vuotias. Kuvauspäivää seuraavana päivänä hänestä tuli Iksu, isosisko Einolle. Viimeisessä kuvassa hän on jo 11 vuotias flikka. Aika kuluu kyllä liian nopiasti... 

vuosi 2004, Elli 2v

vuosi 2005, Elli 3v

vuosi 2006, Elli 4v

vuosi 2007, Elli 5v

vuosi 2008, Eskari Elli

vuosi 2009, Elli ekaluokkalaane

vuosi 2010, Elli tokaluokkalainen

vuosi 2011...hupsista, Elskasta on kasvanu jo isoo flikka, kolmasluokkalaane!

vuosi 2012, nelos luokan kynnyksellä

vuosi 2013, Elli vitosluokkalainen

Viikon loma Pärnussa

Pärnu...voi ihana Pärnu! 

Olisinpa voinut nauttia lomastamme täysin rinnoon, mutta kotona odottava muuttostressi vei valitettavasti suurimman osan nautinnosta. Loma on kuitenkin aina lomaa, kun pääsee jonnekkin kotoa pois (teen töitä kotona, joten olen lähestulkoon aina kotosalla). Parasta tässäkin lomassa oli ihanat ihmiset ympärillä. Minä niin tykkään näistä ihimisistä

...ihan hirviästi !

Kuluneen kuukauden tärkeimmät

Pitkä hiljaisuus ollu. Kyllä täällä on elämää eletty ja töitäki tehty, mutta jostaki syystä ollu niin jaksa kaikki, etten oo saanu aikaaseksi päivittää tänne mitään. 

Oon käyny kaveri-treffiillä Helsingissä ja Oulussa. On itketty ja naurettu sopivas suhtehes. Oon nähäny ystäviä, jopa 8 vuoden takaa.  On ollu aivan ihanaa huomata, kuinka ystävyys jatkuu, vaikka ruuhkavuodet erilleen kuljettiki. On kiva istua iltaa ja todeta itku silmässä, että vaikka moni asia on toisin, elämä on heitelly sinne ja tänne, asioiden tärkeysjärjestys elämässä muuttunut ja mielipiteet on vaihtunu, mutta itse ihmiset ovat pysyneet samoina tunnistettavina "hahmoina"

...ja tällä tarkoitan sitä, että jos pitäisi piirtää karikatyyri jostakin ystävästä ennen ja nyt, niin kaiken maailman mullistuksen keskellä hahmon peruspiirteet ei ole muuttunut tippaakaan :D 

Olen ihan valtavan kiitollinen siitä, että minulla on ystäviä!

Rakkaita kaikki, ihan jokainen!

OlenNähnytTonyHalmeenLivenä- kerhon kokoontuminen Oulussa. Viimekerrasta kerkesi vierähtää yli 10 vuotta!

On ollu Rytmikorjaamon DesignSunnuntai tapahtuma, jossa olin myymässä korujani. En kierrä myyntitapahtumissa ja myyjäisissä juuri ollenkaan, mutta tämä tapahtuma ylitti kyllä kaikki odotukseni! Asiakkaita oli sopivasti, tunnelma erityisen mukava ja mikä parasta, ihmiset olivat kiinnostuneita itse tuotteista, eikä siitä kuinka ne saisi itse valmistettua ;). 

Tahtumapaikkana Rytmis on ihan huippu. Tykkään sen paikan tunnelmsta kaikin puolin!

Kuva Rytmikorjaamon tapahtumasta. Kuvan on ottanut PellavaPirtti

Alkukuusta juhlittiin myös virallisesti 120 vuotista Etelä-Pohjanmaan Opistoa. Oli kunnia saada suunnitella Juhlavuoden koru ja päästä siten mukaan historian kirjoihin yhtenä juhlavuoden teoista! Tuntui hyvältä olla mukana huippuhienossa Juhlassa! Todella viihdyttävä ja lämminhenkinen ohjelma ja myös tottavieköhön hyvät sapuskat!

Lisäksi olen paiskinut töitä pajalla ja suunnitellut uusia tuotteita ja valmistellut uusia protoversioita. Pistän vielä muutaman tilaustyönä valmistunnen korun kuvan tähän loppuun... uusista korusarjoista vähän myöhemmin sitte.

Hopeasta valmistettu riipus miehelle

Kastelahja Martille :)

Hopeinen riipuslahja rakkaalle...sulle ja mulle 

Mukavaa loppuviikkoa. 

Ensiviikolla sitten taas palataan normaaliin arkeen, syyslomalaaset palaa takaisin kouluun ja minä saan pajalle apulaasen...

kiva viikko tiedossa!

-Jenni-

Retkellä "isolla hiekalla"

Meillähän täälä Ilmajoella on hieno uimapaikka Konnanmonttu, mutta jos tahdomme lähtiä "ulukomaille", niin suuntamme aina kesän ihanimpina päivinä Storsandiin Munsalaan. Sinne pärähyttää autolla naippeesti reilussa tunnissa... Huomoikaa muualla asuvat, että se ei oo matka eikä mikää! Meille seittemän kilometrin päässä asuva kaveriki on vielä ihan lähinaapuri :).

Me löydettiin tämä ihastuttava paikka mun mieheni kanssa reilu kahdeksan vuotta sitten..ihan vahingossa!

Tarina meni jokseenkin näin. Olin ollut sairaalassa prenalla ja siellä koitettiin saada Eino syntymään jo viikolla 37 (pelekäsivät jotta jourun synnyttämähän jättilääsen, siksi hätäälivät...). 

Mitään ei tietenkää tapahtunu ja päästivät mut vielä kotia viikonlopuksi. Päätimmä, jotta laitetaan poika syntymään ja ajeltiin ympäri Pohjanmaata, kaiken maailman kinttupoluut mentihi ajae.

Sitte mä kerroon mun miehelleni paikasta missä vietettiin joskus lapsuuden kesiä sukulaisten mökillä. Mulla on sieltä ihan superihania muistoja ja paikka oli mun muistissa just semmoonen, ku oltaasiin joka kesä tehty matka ulukomaille :).Otettiin mun äitini retkelle mukaan ja lähdettiin ettimään porukalla sitä paikkaa. No sitä ei koskaan löydetty, mutta eksyttiin tänne Storsandiin. 

Otettiin kuvia tästä ylikauniista merenrantapaikasta ja painettiin muistiin reitti. Meidän Elli oli semmoonen pikkuunen kräpä vielä ja otettiin siitä kuva yhden tietyn kiven päällä. Tämän jälkeen ajettiin Seinäjoen Keskussairaalaan synnyttämään Einoa...

Sen jälkeen ollaan käyty Storsandissa joka kesä. Joskus useemmin ja joskus vaan muutaman kerran. Aina on ollu mukana hyvät evähät, filtit, nisseet ja nasseet. Ku mukulat oli pieniä, niin mukana oli pikkuteltta jossa ne nukkui päikkärit ja jatkoivat sen jälkeen rantaleikkejä...

Niin ja sen ensimmääsen vuoden jälkeen olen käyny ottamassa joka vuosi Ellistä kuvan siinä saman kiven päällä. Voin laittaa niistä kuvakollaasin tässä joskus tännekin. Oon ajatellu, jotta otan kuvan joka vuodelta, niin kauan kun vaan se on mahdollista. Hauska kuvakollaasi siitä tulee, jos vaikka tulis kuva joka vuodelta vaikkahan viidenkymmenen vuoden ajan...ajatelkaapas :)!

No tässä laitan vähän tunnelmia viimeviikon reissulta. Käytettiin ihana lämpöönen kesäpäivä totehen ja lähdettiin rannalle heti kun mukulat pääsi koulusta. Vesi oli vielä lämmintä, evähät oli huippuhyvät, parasta seuraa ja tunnelma sen mukaanen!

Elli ja se kivi mistä on otettu kuva joka kesä

 ...niin joo ja että oliko Eino syntyessään jättilääne. Ei aiva, mutta isoo kuitenki 4700g ja 56cm :). Ja jottei jäisi vaivaamaan, niin käytiin isän kans ettimäs se oikia Munsalan mökkiki sitte samana vuonna loppukesästä.

Tässä kolmen sukupoloven naisväki kesäfiiliksissä :)

-Jenni-