Virkiä maanantai!

Kaikellaasta on kerenny jo tällenpäivää tehdä ja tuumata töitten lisäksi! Pitääs useemmin piipahtaa Tampereella, vanhoilla kotikulmilla. Tuli niin paljon tuulta purjeisiin ja taas jaksaa. 
Mä rakastan sitä kaupunkia syrämeni pohjasta! Asuin sielä 7 vuotta ja kasvoon siellä nuoresta flikasta aikuuseksi. Tärkeä kaupunki edelleen. Jos en asuisi Ilmajoella, niin asuisin Tampereella. Se on muuten ainoa Kaupunki missä en koskaan tuntenu kaukokaipuuta Pohjanmaalle.

Oon käyny hoitelemassa kirpparipaikkaa tänään. Nyt alkoi kuudes viikko. Olen koko muuton ajan vieny kamaa kirpparille. Suosittelen teille muillekki samaa. Ei oikiasti oo niin rasittavaa, kun saattaas luulla. On helppoa muutonyhteydessä lajitella vaatteet, rojut ja kolehet muuttolaatikkoon,Etapille tai kirpparille. Rasittavan alun ja hinnoittelun jälkeen työ on ollu helppoa, käy vaan lisäämässä silloon tällöön paikkaan vaatetta, kippoa ja kuppia. Sitämukaa kun tulee tilaa. Niin kauan aion paikkaa pitää, kun pysyn voitonpuolella :).

Sen lisäksi oon tyyssänny ja huusholleerannu. Ostin IKEAsta mun hyvän, rakkaan, ihanan ja supertärkeän Ystävän sunnittelemia tyynyjä (...ja Niina hei, ostin myös ne kuuluisat Project Runway:ssäkin nähdyt lakanat ;), mä oon niin ylpeä susta että halkean!) 

Nämä on niin kivoja ja niin Niinan näköisiä. Minä ainakin tykkään. Piristää kivasti tätä meidän muuten niin mummantuvan näkööstä sisustusta.

Tässä siis muutama kuva mitä oon saanu aikaaseksi...

Ja kuten huomasitte olen rajannut kuvat tarkoin...todellisuus näyttää kuitenkin tältä :)

Tänään palasin taas ruotuun. Olin viimeviikolla jo kiloa vaille alle 100 kiloa ja kiloa vaille -40 kg... siitä innostuneena syöpöttelin koko viikonlopun juhlissa ilman huolen häivää. Tänään puntari näytti sen verran, että nyt menään taas kevyemmälle linjalle nopeasti, josko sitten ensiviikolla sais vihdoinki juhlia pyöreitä :)

Tuli niin herkullinen salaatti, ihan perus aineista ja nätiltäki tuo näytti

Nyt vielä tämä ANTIMARTTA aikoo kokeilla omenahillon tekemistä...ei se niin vaikiaa voi olla, vai onko? Sokuripaketin kyljes oli ohojekki :).  Kyllä mä osaan hitsata, juottaa, rälläköidä, sorvata, korjata elekrtoniikka pelejä, mutta mä oon oikiasti niin huono näissä perinteisissä Martta touhuissa, että kyllä saa suvun naiset ja naapurin naiset tuntia myötähäpiää. 

MITÄ LÖYSEMMÄT AINET SITÄ VARMENNIN EPÄONNISTUN!!! (itku tästä vielä tuloo, mutta sinnillä teen ku noin komeeta omenoota sain ystävän pihapuusta noukkia)

Muresta iliman murehia

Minä en tahtoosi valittaa ja ruikuttaa. Minä en yhtää tykkää siitä. Mä aina toivon, että jokahinen kasaas ittensä ja jättääs ruikuttamisen ja kaikellaasen huokaalemisen vähemmälle. Niin mäki koitan tehdä. Mä kyllä pyrin olemaan iloonen ja positiivinen... silloonki ku en millään jaksaasi.

Meillä on ollu mahrotoon kevät, järjetöön kesä ja mielipuolinen syksyn alku. Mä en ny tahro saada itteeni kasattua, vaan oon vaipumas matalapaineen puolelle taas! Mä inhuan tätä olotilaa ja kova hinku on siitä pois. Kaikkia kivaa tapahtuu, mutta mistää ei jaksa äänehen iloota.

Syytä murheeseen ei oo, roppa vaan ei jaksa iloota. 
Hetken ku sais kaikes rauhas huilia, hengittää kaikes rauhas sisälle ja pihalle ja antaa syrämmelle aikaa tasaantua normaaliin elämän sykkeeseen. 

Tarkastin Einon läksyt ehtoosta... se on niin Rakas poika! 
Täytyy ehdottomasti pian alkaa toteuttamaan poijan toivetta!

Viikon loma Pärnussa

Pärnu...voi ihana Pärnu! 

Olisinpa voinut nauttia lomastamme täysin rinnoon, mutta kotona odottava muuttostressi vei valitettavasti suurimman osan nautinnosta. Loma on kuitenkin aina lomaa, kun pääsee jonnekkin kotoa pois (teen töitä kotona, joten olen lähestulkoon aina kotosalla). Parasta tässäkin lomassa oli ihanat ihmiset ympärillä. Minä niin tykkään näistä ihimisistä

...ihan hirviästi !

Uusi koti, onni ja autuus!

Kiirettä piti niin, ettei huomannu Heinäkuuta ollenkaan. Tuntuu ihan, jotta hypättiin Kesäkuusta suoraan Elokuulle. 

Ollaan muutettu uuteen kotiin!

Vaikka meillä eletään tiukasti sillä periaatteella, jotta ikinä ei ostetaan mitään mielitekojen määrittämänä, vaan ainoastaan todelliseen tarpeeseen, niin siitä huolimatta tavaran ja "roinan" määrä sai syljen nousemaan kurkkuun!!! 

Uusi koti on ihana paikka. Ihana vanha 1800 luvulla rakennettu puolitoistafooninkinen Pohjalaistalo Kyrönjoen rannalla. Mitä muuta voi ihminen toivoa! Ei mitään.

Elämä Kyrönjoen rannalla maistuu hyvältä!

Kyllä minä en muuta elämässäni tarvitse, kun rakkaat mukulat, kultaasen miehen, oikean kodin ja mielenkiintoosen työn. Vaikka mitään en enää koskaan elämässäni saisi, niin ei se mitään,...näinkin on hyvä!

Vuoden 2011 Juhannusiivot tuli valmiiksi :)

Minähän en todellakaan ole kodinhengetär...haluaasin kyllä olla! Minä oon töissäni ja arjessani niin kiiruhinen, jotta kaiken siltä liikenevän aijan taharon vaan laiskotella ja pölläällä. 

Mä niin tahtoosin, että paikat olis aina ootringis ja jokaaselle tavaralle oma paikka. Mutta olen sen hyväksyny, jotta minä kuulun siihen ihimisryhmään, joka ei kertakaikkiaan oo syntyny harjanvartehen... ja geeniperimältäni oon syntyny mukavanhalusehen ja peruslaiskahan sukuhu. Häpiän silimät päästäni, jos joku tulee yllätyskäynnille, mutta olen oppinu senkin häpiän kestämään :D.

Tämä ei oo todellakaan sisustusblogi, mutta ajattelimpa laittaa kuvia meidän kotoa nyt, ku sain vihdoinki kaksivuotta sitte alootetun Juhannus siivon valmiiksi. Todistusaineistona sitte jälkipolville, jotta kyllä meilläki joskus jalaka jakaantui ja pöydillä oli eläviä kukkasia. 

 Huomenna mun poikani täyttää vuosia, voisin jatkaa tätä teatteria vielä tämänpäivän ja leipaasta vieraille maskikka kaakun ja antaa kaikkien olettaa että meill on aina tälläästä :D

Ihanaa viikonloppua, kyllä taas kelepaa!