Koulut ovat taas alkaneet. Äitinä sitä toivoo lapsilleen koulumaailmassa sitä ettei tulisi kiusatuksi, eikä tietenkään kiusaajaksi. Ennen kaikkea minä toivon sitä, että lapseni saisivat sydänystävän, ystäviä ja kavereita. Se on tärkeää ettei jää yksin, eikä missään tapauksessa jätä ketään muutakaan yksin. Sitä koittaa iskostaa jo nyt lapsen mieleen sen, että kaikista ei tarvitse tykätä, mutta kaikkien kanssa pitää tulla toimeen.
Toivoisin, että jokaisessa kodissa annettaisiin lapsille sellaiset elämän eväät, että ihmisiä ei saisi arvottaa taustan, elämänarvojen tai ulkonäön perusteella. Se se vasta on todellista avarakatseisuutta, että hyväksyy muutkin kuin vain itsensä kaltaiset ihmiset... Tällätavalla voi saada kasapäin mahtavia ihmisiä ympärilleen!
On niin sydäntä lämmittävää seurata vierestä kaverisuhteiden kehittymistä. Toiset on niitä ystäviä, joiden kanssa jaetaan koulupäivä, on niitä joiden kanssa leikitään iltaisin ja niitä joiden kanssa nähdään vain viikonloppuisin. Joitakin nähdään vain kerran vuodessa. Yhtä tärkeitä kaikki. Kunhan niitä ystäviä on, eikä tarvitse olla yksin!
Tänään on kouluvuoden ensimmäiset kaverisynttärit.
Ihana lahja :)
VastaaPoista