tiistai 22. lokakuuta 2013

Lintuaiheita yhteen syssyyn

Hassua kuinka sain kolme lintuaiheista riipusta työstettäväksi saman aikaan! Ihan erilaisilla ajatuksella ja fiiliksellä lähdettiin kuhunkin työhön...


PII PII PIKKUINEN LINTU,
pakottaako jalkojas,
Koivun oksalla ollessas,
nurmikolla nukkuissas?


Tässä työssä halusin luoda ihanan muistokorun tyttärelle. Riipuksessa on käytetty pohjana Isän vihkisormusta ja äidin muistosormusta. Sormuksia ei haluttu sulatettavan, vaan tahdottiin että leimat ja kaiverrukset säilyisivät.

Riipuksessa on sukupuu, jonka oksalla kaksi lintua, isä ja tytär. Äitinä kuu, näyttää valoa elon tielle.


KUOVIT


Hääpäivän lahja Vaimolle. Korussa Kuovi pariskunta, mies ja nainen, kuusi ketjua kuovien välillä merkkaa lapsia Aurinkosymbolit lukossa nivoo koko perheen yhteen toivottaen ikuista onnea, valoa, hyvää elämää, voimaa ja toivoa.

Ihana työ tämäkin. On aina suuri ilo ja kunnia tehdä töitä miesten kanssa, jotka todella haluavat yllättää rakkaansa uniikilla, henkilökohtaisella korulahjalla... 

hienoja hetkiä minun työssäni! 


UKKO METTOO


Korulahja vaimolta metsämiehelle. Hauska työ, joka sai alkunsa siitä muutamanviikon takaisesta yhteentörmäyksestä Mettoon kanssa... :D

lauantai 12. lokakuuta 2013

Hevoostelua

Kyllä meillä on tekemistä piisannu. Kersat on ny innostunu hevoostelemahan...tai ponistelemahan kuinka sen nyt oikiammin sanois. 

Harrastuksesta ei saa puhua, vaan ihan perus ajanvietteestä. Eino kehuu, jotta jos menee harrastamiseksi niin siitä tulee pakkoa ja se ei oo enää kivaa. Joten pidetään siitä kiinni, että meille on rantautunu tälläänen kokopäiväänen ajanviete. 

Seinäjoella,täs Ilmajoen likipitäjäs on sellaane ponitalli missä pääsee pikkurahalla sekä ratsastamaan, että ajamaan poneilla. Kivan kotoonen paikka ja mukava henkilökunta. 







 No sitte meille tänne kotiin on vilja-aittaan ilimaantunu toinen talli. Kivaksi ovat kersat tallin laittanehet ja ovat saaneet mummalta hoitohevoosenki sinne, jotta kyllä sielä hoidettavaa piisaa. Neljä hevoosta ja serkkuflikan vuokraponi ja mumman hoitohevoone. 



Näitä keppihevoosia on meirän mumma väsänny aikojen saatos jokaaselle lapsenlapselle vähintäänki kaksi/kersa ja myös jokaaselle nukelle on tehty omansa (ja niitä on mooooonta) ja sitte vielä kun mumma taantuu kersojen kans samalle tasolle aikaajoon (ihan niinku mummaan kuuluuki), niin sillä on tietenki omat ponit ja hevooset leikkien varalle. Kivaa ajanvietettä siis ikään ja kokoon katsomatta.



On se mahtavaa, että täälä meidän uudessa kodissa pääsöö nämä hevooset ja ponit vihroonki arvoosellensa paikalle, pois leikkikamarein nurkiista...kiva loma tulossa!





tiistai 1. lokakuuta 2013

Kissinpäiviä kiireestä huolimatta

On ollu niin monenmoosta, mistä olis pitäny keriitä kirjoittaa. Kyllähän sitä kirjoottaas, mutta että saa ladattua niihin kuvia, siihen ei oo ollu aikaa.
Aika kuluu töitä tehden ja kotia laittaes... (oikiasti mä en saa yhtään asiaa paikoilleen, aika menee lähinnä tuumates ja kolehien vaihtamises paikasta toiseen ja taas takaasi edelliseen).

Olin viimeviikolla Tampereella Riuttu säätiön järjestämässä Kädentaitojen seminaarissa. Sain kutsun mennä puhumaan luovuudesta. Hieno iltapäivä ja kertakaikkiaan mahtavia puheenvuoroja. Oli oikee tosissaan luova iltäpäivä. Näin yksin työtä tekevälle tuntui mukavalta jakaa ajatuksia kaltaastensa kanssa.

Kotimatkalla törmäsin valtavaan lintuun. Pimiällä taipalehella en uskaltanu nousta autosta kattomaan kuinka kävi. Tömähdys oli niin isoo, että tiesin, jotta siitä ei lintuparka selvinny hengissä. Kotona havaattin jotta kyllä, lintu oli isoo ja kyllä se henkensä menetti. Olin ajanu 100 kilometriä Ukkomettoo katolla olevassa suksitelineessä!!! 
Surullinen näky, mutta en voinu pirätellä naurua, oli niin älyvapaa tilanne, kertakaikkiaan!

Meille on kotiin tullu myäs kaksi ihanaa kissinpoikaa... tai niin me ajattelimma. Nyt on kuiteki havaattu että toinen on tyttö ja toinen poika. Einon kissa on nimeltään Ezio Audithore Da Firenze Köykkä ja Ellin kissi on Killi Killinen. Mä niin rakastan kissin pehemoosia tassuja, söpöjä naamoja tupla kehräystä ja pehmoosia tassun sipaasuja. Kaiken kiiruhun keskellä täälä elellään kissanpäiviä joka päivä.








lauantai 7. syyskuuta 2013

Syysmarkkinat

Meillä täälä Ilmajoella on ihana Yli-Lauroselan talomuseo, jonka pihapiirissä järjestetään jokavuosi perinteiset syysmarkkinat. Elli on innokas osallistumaan näihin myyntitapahtumiin... 

Oon aina mukana auttamassa, mutta pääasiassa mukulat saa hoitaa myyntiin tulevat tuotteet ja niitten myynnin itte. Minä voin autella pakkauspuuhissa ja paikalle roudaamisessa...







Väkiä oli paljon, myyntiäkin oli. Ny on rahat jo tuhlattu pitsaan ja kissantarvikkeisiin... huomenna meille tulee kaksi kisulia :D

perjantai 30. elokuuta 2013

Ystävyydestä jälleen...

Yksi onnellisen elämän perus pilareista on se, että omistaa ystävän. Olisi yksi suurempia tragedioita elämässä, jos ei koskaan saisi tuntea todellista ystävyyttä kenenkään kanssa, ei koko elämänsä aikana.

Muistakaa oikeasti rakkaat vanhemmat teroittaa lastenne mieleen, että kaikista ei tarvitse tykätä, mutta kaikkien kans pitää tulla toimeen ja mikä tärkeintä 
ketään ei saa jättää yksin. 

Muistuttakaa lapsianne, että mitä enemmän erilaisia, eri näköisiä, eri taustaisia, eri värisiä, eri kokoisia, erilaisen elämänkatsomuksen omaavia ja eri kulttuurista olevia ystäviä ja kavereita itsensä ympärille elämänsä aikana saa kerättyä, sitä rikkahampi omasta elämästä tulee.

Suurinta avarakatseisuutta on hyväksyä ympärilleen muutkin kuin vain itsensä kaltaiset ihmiset. 






Hyvää viikonloppua kaikki ihanat sydänystäväni, ystäväni, kaverini, tuttuni ja mahdolliset tulevat kaverit :D 
Viikonloppuna juhlitaan "kesän" päättymistä hyvässä seurassa!

torstai 29. elokuuta 2013

Onni on tytär...


... joka kaiken arjen kiireen, suhaamisen ja sähläämisen keskellä on koulusta tullessaan poiminut vaasiin auringonkukkaset (koulumatkalla on auringonkukkapelto, jonka pientareella lukee: "Ota kukka" :)), 
keittänyt perunat, valmistanut ruskean kastikkeen,tehnyt salaatin ja 
kattanut pöydän...




 ...sanoo äiteelle hänen kotiin tultuaan: 
"Istu pöytään, ruoka on valmis, minä tarjoilen"...



...liikaa ei voi äitee tälläästä tytyä rakastaa ja kiittää...

"Kiitos että toit auringon tähänkin päivään"
 :)